Kohti kiertotaloutta seminaari: Kokonaisvaltainen kaikkien vastuu

Vierailin tänään Ekokemin Kiertotalous -seminaarissa, jossa myös jaettiin heidän ympäristöstipendirahaston uusimmat stipendit. Hienoja puheenvuoroja ja hankkeita. Ekokemin tj Timo Piekkari totesi: ”Arvokkaita raaka-aineita hukataan kaatopaikoille, polttoon ja tehottomaan kierrätykseen.” Kiitos seminaarista, nostan hattua Ekokemille!

Näyttökuva 2015-6-12 kello 16.32.03Päivän alussa Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kuvaili, kuinka luontopääoman ja biodiversiteetin heikkenemistä ei ole onnistuttu edes Euroopassa pysäyttämään. Ilmastonmuutoksen suhteen näyttää myös toistaiseksi vaatimattomalta. Kuitenkin edistyksellisempiä puheita on ilmassa. Nimenomaan materiaalitehokkuutta on pystytty Euroopassa parantamaan:

Kriittisiä resursseja on etenkin puhdas vesi… Luonnonvarojen olemassaolo ei tee rikkaaksi vaan tieto siitä, miten niitä käytetään kestävästi.

Kysyin Pokalta teemasta vesien arvo vs. kaivosbuumi latvajokien äärellä Lapissa. Hän vastasi, ettei Suomessa teollisuusvesienhallintaa ole toistaiseksi ihan osattu hoitaa – että nyt tarvittaisiin kemistien, insinöörien ja biologien yhteistyötä. Pokka arvasi heti huoleni Lapin useiden aktiivisten kaivoshankkeiden varjopuolista. Hän sanoi, että Yaran tapauksessa Soklin kaivoksen lupahakemuksen käsittelyaika antaa Suomelle aikaa arvoida vesien hallinnan laatua ja parannustarpeita. Ettei vielä ole varmaa toteutuvatko Lapin kaivokset.

Seminaarissa tuli esille, että Ekokem tekee todella mielenkiintoista tutkimustyötä mm. seuraavien kiertotalouden avainteemojen parissa:

  • Kompostointi (esim. öljyllä tai kolibakteereilla pilaantuneen maan muuttaminen mullaksi –> ympäristörakentamiseen tai lannoitetuotantoon),
  • Haitallisten orgaanisten aineiden hajottaminen sienten avulla (vaikeammat yhdisteet vasta kehitysasteella),
  • Teollisten jätevesien biologinen sulfaatinpoisto (vasta pilotin suunnitteluasteella, jotta mikrobit pelkistäisivät sulfaattia),
  • Jätteenpolttokuonan biologinen kasaliuotus (metallien talteenotto kehitteillä!)

Lisäksi Ekokemin 40 miljoonan euron hankkeessa rakennetaan parhaillaan Riihimäelle kiertotalouskylää.

Tarkoituksena on käsitellä kylässä 100 000 tonnia sekajätettä. Tavoitteena on 50% kierrätysaste ja 96–98 % hyötykäyttöaste. Kiertotalouskylän jätteistä tuotetaan biokaasuja, lannoitteita ja ammoniakkivettä. Lisäksi tuotetaan kierrätysmuovigranulaa (jonka hiilijalanjälki on vain 15% neitseellisen muovigranulan jalanjäljestä).

EU:n komission tavoitteenahan vuodelle 2030 on, että 70% yhdyskunta- ja 80% pakkausjätteestä kierrätetään, kierrätyskelpoiselle jätteelle tulee kaatopaikkakielto (nyt vasta 1/3 yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina). Hannele Pokan mukaan nyt yli 40% Suomen jätteestä poltetaan. Pyrkimys on lisätä jätteen materiaalien kierrätysosuutta.

On varmaa, että näiden ideoiden läpimurroissa piilee suuria vientimahdollisuuksia. Kiertotalous on välttämätön hyvinvointimme edellytys. Sitä ennen käytetään rikkaita luonnonvarojamme hallitusohjelman biobuumissa viisaasti – luonnon monimuotoisuuden väheneminen tulee pysäyttää.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s