Eettinen jouluateria – insinööritason monimatriisi

Pidän itseäni testihenkilönä: minulla on rahaa, aikaa, tietoa ja halua valita ostokseni eettisesti. Marssin markettiin kriteerilistani kanssa. Haluan kiitos mahdollisimman paljon kotimaista ja läheltä, mutta kuitenkin aidosti eläineettistä. Siis mieluiten vegaanista tai edes luomua. Ulkomailta tuodut tuotteet haluan kiitos myös luomuna. Eikä eläineettisyys yksin riitä – tuotteiden pitäisi myös olla Reilua kauppaa, palmuöljytöntä, pienyrittäjyyttä tukevia, lisä-aineettomia, kiertotalouteen siirtymistä tukevia…

Haluamme viettää tunnelmallisen ja lumisen joulun Pyhällä. Poltamme kotona kynttilöitä ja napostelemme konvehteja. Kestävän kehityksen väitöskirjatutkijana minun, jos kenen, pitää kuitenkin olla tarkkana ja ensin pohtia – toiminko oikein. Ovatko konvehdit ja kynttilät ok?

Huomaan, että marketissa 90% kaikista tuotteista ei kestä eettistä tarkastelua. Suurin osa tuotteiden raaka-aineista tai valmistustavoista vähentää luonnon monimuotoisuutta, polkee eläin- ja ihmisoikeuksia, sisältää arveluttavia tuotantokemikaalijäämiä, sekä kuluttaa neitseellisiä luonnonvaroja eli sukupolvien yhteistä maailman perintöä.

Tavoittelemme ja tarkoitamme jouluna hyvää, mutta aiheutammeko lastemme tulevaisuudelle mahdottomuksia: resurssien kuluttamisen takia viimeisen 50 vuoden aikana yli 50% eliöistä on jo kadonnut maapallolta. Nykytahdilla arviolta vuonna 2050 meristä on kalastettu kaikki kalat loppuun. Ekosysteemiin ja ravintoketjuun kertyy mikromuovia ja terveyttä muuttavia kemikaaleja. Viljavan ja elinvoimaisen maaperän eli humuksen määrä hupenee globaalisti hälyttävällä vauhdilla. Palmuöljyn takia kaadetaan sademetsiä. Maaperää myllätään, joten se kuivuu, köyhtyy ja muuttuu. Ilmakehän pienhiukkasongelmat laajenevat. Vesistöt lämpenevät, happamoituvat ja rehevöityvät. Ja ihmisten lukumäärä sen kuin kasvaa.

Hurjaa. En mitenkään voi juhlia joulua kuluttamalla, mikä neuvoksi?

”Hyvis”tuotteilta vaikuttavat onneksi kotimaiset juurekset, yrtit ja hunaja, sekä ulkomaiset luomulaatuiset kuivatut hedelmät, pähkinät ja suklaa. Myös palkokasvit ja kvinoa.

Tuoreiden kasvisten ja hedelmien eettisyydestä tai kasvimyrkyistä ei ole hajuakaan, eikä liioin mausteiden. Lapissa näitä ei juuri luomuna myydä.

Näyttökuva 2014-12-20 kello 20.22.03Vaikka en shoppaile enää juuri koskaan tavaroita, niin ruokaa ja kynttilöitä ostan. Sinä päivänä, kun Greenpeace tai joku muu räväyttää konvehtien ja kynttilöiden elinkaaren alkupään silmilleni, joudun edelleen muuttamaan ostostottumuksiani.

Joulu merkitsee minulle rauhoittumista ja herkuttelua läheisten kanssa. On ”kulttuurillinen normi” juhlia joulua syömällä ja ostamalla herkkuja. On vaikea miettiä joulukuuta ilman konvehtirasioita ja joka puolella palavia kynttilöitä – etenkin kun ne marketissa kaatuvat syliini niin houkuttelevan edullisina ja värikkäinä.

Ehkä marketit ajavat minut vielä jonain jouluna syvälle metsään, olemaan ja revontulia katselemaan. Vähemmän olisi enemmän.

Jotta tämä kestävän kehityksen kasvatuksen tutkijan pohdinta saisi realistisen ja ratkaisukeskeisen grande finalen, paljastan tähän joulumenuumme. Se on eläineettisesti kiitettävä. Luomua on välttävästi. Reilua kauppaa löytyi raaka-aineisiin minimaalisesti, mutta kasvisruoka kuitenkin itsessään jo tukee maailman ruokavarojen riittävyyttä. Suomalaisuusaste on melko hyvä. Lisäaineita ja palmuöljyä on vain torttutaikinassa (ja konvehteissa ja kynttilöissä). Menu sisältää kiitettävästi suojaravintoaineita ja antioksidantteja, sekä maltillisesti, mutta riittävästi proteiinia.

Menun ravitsevuus, helppous ja halpuus ovat suhteellisia kriteereitä, ilmeisen eri tavoin koettuja. Itse koen tämän joulumenun ravitsevaksi, normaalihintaiseksi ja keskivaativaksi valmistaa. Valmistus vienee keittiössä yhden päivän. 🙂

Joulumenu Pyhällä (useammaksi päiväksi, ks. reseptit Chohochili, Vegaaniliitto ja Vanelja)

  • Kvinoa-porkkanalaatikko
  • Lanttulaatikko
  • Uunissa paahdettuja kokonaisia maa-artisokkia, salottisipuleita, viikunoita, valkosipuleita ja rosmariinia
  • Haudutettua makeaa punakaalia
  • Herne-avokadohummusta
  • Sienikastike
  • Karjatonpaisti (ja teemme myös porosta karjalanpaistin)
  • Punajuurisosekeitto + marinoitutofumuru (tai juusto, jota ei luomuna Lapista löydy…)
  • Porokeitto
  • Suolakeksit, kuvatut hedelmät, hillot, maapähkinävoi
  • Torttutaikinasta amaretto-aprikoosihillolla minitähtitorttuja
  • Mantelirouheisia ranskalaisia piparkakkuja
  • Suklaakakku
  • Halva
  • Ja jos vielä jaksaa niin 🙂 piparkakkutaikinatryffelit

Uuvuttiko?

Et ole ainoa uupunut. Tietenkään kuluttajat eivät tätä kuviota yksin muuta. Marketit myyvät sitä, mitä me ostamme. Miljardeilla ihmisillähän ei ole aikaa, rahaa, tietoa tai elämäntilanteensa vuoksi kykyä valita eettisesti. Osalla ei ole edes halua.

Mutta vaikka vain 1%:lla maapallon väestöstä olisi samanmoinen eettisen kuluttamisen kompetenssi kuin minulla, olisi se kuitenkin huikea 70 000 000 ihmisen joukko!

Näyttökuva 2014-12-20 kello 20.22.35Siis koska kuulun tiedostaviin, rikkaisiin, kiireettömiin ja osaaviin, pystyn luomaan melko eettisen joulumenun. Vaikka eihän sekään millään matriisin kriteerillä ole supertäydellinen.

Ja vaikka kuinka asennoidun eettisen kuluttamisen testihenkilöksi (syrjäseudulla), niin tätäkin kirjoittaessani palaa pöydällä huvinvuoksi kynttilä ja nautiskelen joulusuklaata. Tekosyyni on kaamosilta ja joululoman alku. Uupunut ihminen. Jaksaminen ja makunautinto ovat selvästi myös osatekijöitä eettisen kuluttamisen matriisissa.

Tarvitaanko plus-pisteitä ”hyvis”-kriteereistä ja miinus-pisteitä ”pahis”-kriteereistä jokaiseen pakkaukseen? Miten tästä tehdään helpompaa??

Näin ollen…

Kykenevien ja välittävien ihmisten rooli eettisyyden peräänkuuluttajina on yrittää tukea ”hyviksiä”. Toisaalta yhtä tärkeä rooli on pistää kapuloita niihin globaaleihin rahanhimoisiin ja kestämättömiin rattaisiin, joilla hyödykekauppaa käydään ja normeja luodaan. Isossa kuvassa kyse on vallasta ja rahasta, satojen miljardien kaupoista. Eettisyys ei niillä rattailla ole kriteerilistan kärkipäässä. En näe vapaakaupan ideaa toimivana järjestelmänä, sillä se on ajanut maapallon ekosysteemit kriisiin.

Järkevän sääntelyn keinoin voidaan esimerkiksi siirtymäajalla muuttaa (suomalaiset) eläintehotuotantotilat viljelemään ainakin öljy- ja kuituhamppua, herneitä, härkäpapua, yrttejä, kaaleja ja vihanneksia. Ystävämme hyötylemmikit tuottavat lisälannoitetta, ja erilaiset jätteet ja lietteemme biokaasua.

Näyttökuva 2014-12-20 kello 20.55.12

Joulun ja uuden vuoden 2015 tavoite on kirkas, vaikka ”jouluinen” marketti koitti sitä lannistaa. En suostu kulutushysteriaan. Toivotaanko yhdessä joululahjaksi helpompia, halvempia, järkevämpiä ja monipuolisempia eettisiä ostoksia. Tätä muuten kutsutaan hienolla termillä systeemiajatteluksi. Joulusta Pyhätunturissa tulee luminen ja tunnelmallinen.

Mainokset