Muistilista kemian opetukseen sovellettuna

1) Koko yhteisön yhdessä toimiminen ja yhdessä sovittuihin tavoitteisiin sitoutuminen tarkoittaa yhteisöllisyyttä, joka osallistaa sekä oppilaita, vanhempia että koko koulun henkilökuntaa: aktiivisempia oppilaskuntia, tukioppilastoimintaa, oppilaslähtöistä Vihreä Lippu –ympäristöohjelmaa, kotien ja koulujen yhteistyötä vaikkapa kouluvaarien ja –mummojen muodossa, yhteyden pitoa Wilman avulla tai muilla kaikilla mahdollisilla keinoilla, vanhempia vierailemaan koulun arkeen, tutkimuksellista opiskelua, monipuolisia opetusmenetelmiä, vertaissovittelu Verso-toimintaa jne.

Näiden avulla päästään käytännössä edistämään 2) ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Esimerkiksi Vihreä Lippu –ohjelman toteuttaminen säästää energiaa, vettä ja jätemaksuja – eli samalla rahaa. Yhteisön erilaisten jäsenten mukana olo tukee toiminnan sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Ympäristön vaaliminen on nostettava hankintojen ja tekojen lähtökohdaksi.

Entäs 3) erilaiset arvot, asenteet ja tiedot, 4) päätöksen teon, argumentoinnin ja neuvottelun taidot, 5) yksilön ja yhteiskunnan tasolla ja 6) paikallisesti, kansallisesti ja globaalisti. Nämä ulottuvuudet vaativat opettajilta yhteistä suunnittelua. Se tarkoittaa ehkä kokouksia, joissa sovitaan, miten ulottuvuudet katetaan.

Kohdat 3 – 6 liittyvät suoraan ”eheyttäviin aihekokonaisuuksiin” (ks. Taulukko 1), jotka kaikki liittyvät ja voidaan sitoa kestävään kehitykseen. Miten meidän koulu toteuttaa eheyttävien aihekokonaisuuksien opetuksen käytännössä?

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä kulttuurien tuntemus
Viestintä ja mediataito sekä viestintä- ja mediaosaaminen
Osallistuva ja aktiivinen kansalaisuus sekä yrittäjyys
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä kestävä kehitys
Hyvinvointi, turvallisuus ja liikenne
Ihminen ja teknologia sekä teknologia ja yhteiskunta
Ihmisenä kasvaminen

Taulukko 1. Perusopetussuunnitelman (Opetushallitus, 2003) ja lukion opetussuunnitelman (Opetushallitus, 2004) perusteiden opetusta eheyttävät aihekokonaisuudet.

Opettajat voisivat yhdessä suunnitella ja jakaa ideoita siitä, mitä 7) monipuolisia opetusmenetelmiä meidän koulussa käytetään. Lisäksi opettajien tulee miettiä oppiainekohtaisesti, minkälaisilla opetusmentelmillä tavoitetaan kohdat 3 – 6. Opettaja on itse oman aineensa asiantuntija ja valitsee työtavat.

Yhteisesti koulussa on myös pohdittava, miten nuorten ääni pääsisi paremmin esille omassa lähiympäristössä, esimerkiksi kunnassa. 8) Toimintakykyjen (omassa arjessaan ja kansalaisena vaikuttamisen) harjoittelu vaatii 9) arkisia esimerkkejä, tilanteita ja aitoja ongelmia, kuten 10) aisteja stimuloivia kokemuksia autenttisissa ympäristöissä. Nämä voivat olla esimerkiksi nuorten mielipiteiden huomioimista yhteisten ympäristöjen kehittämisessä. Mitä nuoret toivovat koulun pihaan tai keskustaan? Mitä ongelmia nuoret näkevät lähiympäristössään?

Kasavuoren koululla on onnistuneesti toteutettu mm. viikkoa, jolloin yhdeksäsluokkalaiset pienryhmissä keräsivät pienen tutkimusaineiston jostain lähiympäristössään havaitsemastaan ongelmasta, ja pohtivat siihen ratkaisun. Hyvin erilaisia ongelmia selvittäneet projektit toteutettiin yhden viikon aikana eri oppiaineiden tunteja käyttäen. Tulokset esiteltiin lopuksi juhlasalissa nuoremmille. Pelkosenniemen koululla vastaavasti ollaan järjestämässä ”teen hyvää” -viikkoa, jonka aikana kaiken ikäiset oppilaat dokumentoivat ideoitaan hyvän tekemisestä arjessaan.

Jokaisen on koulun arjessa myös helppoa aktiivisesti puuttua ainakin näihin epäkohtiin (suluissa kemia):

  • ei haaskata ruokaa roskiin (tunnetaan ruoan elinkaari ja jalanjäljet)
  • kulutetaan vähemmän ja hitaammin, mutta laadukkaampaa, kalliimpaa ja enemmän palveluita (kerta- ja kerskakulutustavaroiden elinkaari ja jalanjäljet)
  • muistetaan tasa-arvon merkitys pohtimalla eriarvoisuuden tasaamista maailmassa – nyt ruoka, sähkö, polttoaineet ja arkiset tavarat ovat maailmassamme halpoja rikkaille (ehtyvät poltto- ja raaka-aineet)
  • vältetään terveydelle haitallisia ruokia ja kemikaaleja (luomuruoan ja luonnonkosmetiikan ero tavanomaiseen)
  • keksitään parempia ratkaisuja asumiseen, liikkumiseen ja ruokailuun (miksi ekosähköä, kimppakyytejä ja kasvisruokaa).
  • tuodaan tieteellisiä tutkimuksia enemmän esille esimerkiksi

7 lk – ilmaan ja veteen aiheuttamamme ongelmat, ilmastonmuutos, otsonikato, pienhiukkaset, arjen kemikalisoituminen,

8 lk  –  ruoka-aineet, happamoituminen, lannoitteiden väheneminen, arjen kemikalisoituminen

ja

9 lk – kaivokset, metalliteollisuuden tarpeellisuus vs. ympäristöongelmat, kokonaiskuva elinkaariajattelun avulla

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s