Hän ei enää haluaisi lentää. Mutta jo vuosia Kanadan ihmeitä kuunnelleena, sen enempää pohtimatta, hän haki apuraha erääseen konferenssiin Kanadaan. Ja niinhän siinä kävi, että apuraha myönnettiin. Joten Äiti Maalta anteeksi pyytäen, ilmakuoppia peläten, hän lähti suureen maailmaan. Jo lentomatkalla näkyi enemmän kuin olisi voinut toivoa.
Näin Grönlannin. Voiko se olla totta, että kaukaisen myyttisen Grönlannin! Valkeaa lakeutta silmän kantamattomiin. Kunnes…
Jäätiköllä alkaa näkyä kirkkaan sinisiä järviä. Ne poraavat jäätikköä kuin reiät juustoa. Vesi valuu mereen puroina ja pyörteisenä jäämurskana kiihdyttäen sulamista.
On toki kesä. Mutta pienhiukkaset (?) harmaannuttavat jäämassaa. Kuten kuvasta jotenkuten näkyy, jäämassa valuu jäätikköylängöltä vuorilta kohti merta.
Meressä kelluu pieniä jäälauttoja. Paljon! Ja isoja jäävuoria. Yhä enemmän. Samaistun Chasing Ice dokumenttielokuvan tekijöihin.
Silmieni alla juuri ja vain tuolla – laajaa jääpeitettä tarvitsevat jääkarhut. Kuinka ne saalistavat hylkeitä jäämurskan seassa? Miten poikaset selviytyvät? Jäätiköt sulavat Kanadassakin. Viimevuosina jäätiköt ovat kutistuneet silminnähtävällä vauhdilla.
Näkyy tuhansia kilometrejä erämaata ilman ihmistä – soita, jokia, tuntureita, vuoristoja. Jääkausien muokkaamia harjuja. Toistaiseksi saavat karhut, sudet, linnut ja kaikki muutkin olla tuolla rauhassa. Lohdullista. Hyvä Kanada!
Ei näy autoteitä… Kunnes päästään länsirannikon tuntumaan. Mitäs tuttua siellä näkyykään?
Kun on yksin reissussa, ei ole ketään kelle ihastella ja kauhistella. Puretaan se siksi tähän:
Toivon, etteivät jäätiköt sulaisi. Toivon, ettei Arktikselle mentäisi aiheuttamaan öljyvahinkoja.
Sinnehän on parhaillaan suurvaltojen ja suuryritysten kilpajuoksu käynnissä. Ja tulee mieleen verrata öljytahraa maamiinaan. Se myrkyttää siihen koskevan eläimen.
Voiko jotain tehdä Arktiksen suojelemiseksi? Vinkkejä on täällä. Suomen poliitikot ovat toistaiseksi EU:ssa asettuneet kannattamaan Arktiksen suojelua. Hyvä Suomi!
Tiedossa on siis nyt 2 viikkoa yksin Vancouverin lähialueilla. Ehkä lentäminen ei ollutkaan se kaikkein jännittävin osio!
”Kaikki elämä on arvokasta riippumatta sen hyödystä ihmiselle” todetaan Kestävän kehityksen peruskirjassa. …Pitää vielä muistaa maksaa ne lentomaksut.