Miten?

Tähän kootut globaalit ehdotukset maailman kehittämisestä perustuvat Maailman tila 2013 -kirjaan. Jottei kirjasta tekemästäni yhteenvedosta tulisi tässä kilometrien pituista, ehdotukset on esitetty ranskalaisilla viivoilla. Jokainen voi itse lukea kirjasta lisää ja googletella termien avulla lisätietoa.

Koulutuksen uudistamista (Maailman tila 2013, luku 14) on tiivistetty blogissani viereiselle välilehdelle ”Kestävä kehitys opetuksessa”. Moraalista ja luonnontieteellistä perustaa (luvut 2, 4 ja 13) käsitellään välilehdellä ”Miksi toimin?”. Tämän sivun a.o. yhteenvedossa tiivistän kirjasta:

  • Uudenlaiset kaupungit (koko kirja)
  • Elinkeinot kestävässä taloudessa (luku 10)
  • Uusi hallintomalli (luku 15)
  • Vankan ympäristöliikkeen mahdollisuuksia (luvut 16 ja 17)
  • Ilmastonmuokkauksen välttämättömyys tulevaisuudessa (luku 18)
  • Lopuksi… Selviytyminen vaarallisessa maailmassa (luku 21)

Ratkaisujen avaimia: Uudenlaiset kaupungit (koko kirja)

Tuhat liikettä, tuhannella tasolla eli kaikki toimijat mukaan (esim. Euroopassa jo lähes 40 000 koulua on saanut Vihreä Lippu -ympäristömerkin)

Älykkäät (energian)käyttöjärjestelmät

Jakamis- ja yhteiskäyttötalous (nyt käytämme keskimäärin 27 kg materiaaleja päivässä)

Kaiken materiaalin kierrätys (huom. vie energiaa, joka on saatava uusiutuvista lähteistä)

Hajautettu energiahuolto ja ruoantuotanto (paikallisia biokaasumoita, joiden polttoaineeksi kuivakäymälöiden lietteet ja biojätteet, ja lisäksi voi syöttää ekologisesti harkitusti metsäbiomassaa, nuoret mukaan ruoantuotantoon, ruokapuutarhat ja kanat ym. hyödykelemmikit)

Tutustutaan naapureihin

Lopetetaan tuhlaaminen ja hukkaaminen

Ihmiset itse ideoimaan, visioimaan, miten konsumerismi ja talouskasvu irtikytketään luonnonvarojen ylikulutuksesta

Ratkaisujen avaimia: Elinkeinot kestävässä taloudessa (luku 10)

Kumppanuusmaatalous, joka perustuu sekä yhteisomistajuuden ilmentymiin sekä agroekologiseen permakulttuuriin (maaperän ravinnepitoisuutta ja luonnon monimuotoisuutta säilyttävään seka- ja vuoroviljelyyn)

Tuet tehotuotetuilta eläinperäisiltä elintarvikkeilta siirrettävä agroekologisille vihanneksille ja kasviperäisten elintarvikkeiden tuotantoon

Pienyhteisössä (joka voi olla esim. Itä-Lappi tai jopa koko Suomi) hajautettu energian tuotanto. Eri ratkaisuja löydetään eri alueille, ja niitä on vertailtava tieteellisesti ja julkisesti. Esim. eri energiamuotojen elinkaarta, EROI-arvoja (Nettoenergia eli Energy return on investment) ja muita ominaisuuksia tulee vertailla (runsaus, vaativuus, yhtäjaksoisuus, kehitysaste, sähkön- ja lämmön tuotanto, liikenne, hyväksyttävyys, pienkäyttömahdollisuudet, tehokkuus s.142)

Osuuskunnat (esim. energian ja ruoantuotanto)

Joustavuus on turvallisuutta ja se edellyttää monimuotoisuutta – moduulirakenteita, varastoja, siemenpankkeja, päällekkäisiä toimintoja (jos yksi pettää, koko järjestelmä ei romahda), osallisuutta ja nopeita palautejärjestelmiä

Ratkaisujen avaimia: Uusi hallintomalli (mm. luku 15)

Tietyt asiat eivät voi enää olla kaupan, jos ne polkevat toisten oikeuksia tai ovat yhteistä perintöä (esim. ilma, vesi, maa, biodiversiteetti, avainekosysteemit?)

Maapallon oikeudet on kirjattava perustuslakiin (näin on jo Ecuadorissa ja Boliviassa), jolloin kansalaiset voivat puolustaa maapallon etuja lakiteitse silloinkin, kun ihmisiä ei itsessään vahingoiteta (on saatu pysäytettyä esimerkiksi kaivoshankkeita asumattomilla seuduilla)

Kaikki kustannukset olisi saatava näkyviin lopullisiin päätöksiin ja tuotteisiin (ei vain rahalliset kustannukset)

Varovaisuusperiaatetta olisi noudatettava kaikessa päätöksenteossa ja tuotannossa maapallon kantokyvyn rajojen suhteen

Kestävämpi demokratia ja tieteelliselle tiedolle ja etiikalle pohjautuva päätöksen teko, nykyisen ”polyarkian” (s.255) asemesta. Lähihistoria voidaan nähdä tieteen ja kapitalismin voiman kamppailuna. Taloustutkimukseen nojaten ohitetaan luonnontieteellistä kritiikkiä. Tiede osoittaa, että infrastruktuuria on muutettava nopeammin kuin vallitseva polyarkia aikoo. Muutokset vaativat valtavaa taloudellista satsausta, eikä nykytalous tue sitä.

Bruttokansanonnellisuuden mittaaminen on nostettava keskiöön. Mittarina esim. Aidon Kehityksen Indeksi (GPI). Siis joku muu kuin BKT (koska BKT:ssä ei näy esimerkiksi hyvinvointia lisäävä vapaaehtoistyö tai ilmaiset ekosysteemipalvelut, mutta siinä näkyy hyvinvointia heikentävä työ, kuten työn määrää lisäävät myrskytuhot, sairaudet ja rikollisuus. Myöskään tulojen jakautuminen ei näy BKT:ssa, vaikka pieni lisätulo parantaa enemmän köyhän kuin rikkaan hyvinvointia) Esimerkiksi Kanadan taloutta on mallinnettu LowGrow:lla, joka arvioi mahdollisuuksia BTK:lla mitattuna kasvuttomaan talousjärjestelmään. Sille ovat ominaisia vähäiset hiilidioksidipäästöt ja hyvä elämän laatu. Mallinnus sisältää luontopääomaan ja sosiaaliseen pääomaan kohdistuvien vaikutusten huomioinnin.

Siirtyminen on tehtävä nyt, kun fossiilisista polttoaineista vielä on apua. Mitä enemmän fossiiliset panokset kallistuvat, sitä kalliimmaksi niiden avulla pystytettävä uusiutuvien energianlähteiden verkosto muodostuu. Fysiikan lakeihin perustuen energia säilyy, mutta sen laatu huononee jokaisessa käyttövaiheessa (ks. EROI, energy return on investment). Yksinkertaistaen: Ei voida rakentaa tuulivoimalaa, jonka sähköllä rakennettaisiin toinen tuulivoimala, jonka sähköllä kolmas jne.

Liikakulutuksesta on tehtävä kallista (kallistettava liikennettä, kaupunkien hallitsematonta kasvua, ilmansaasteita, lihavuutta ja lääkeriippuvuutta), ”Vihreät verot” voivat olla esimerkiksi hiiliveroja. Niiden on tavoiteltava myös tuloerojen tasaamista (esim. rahoitusmarkkinavero). Talous ja varainkäyttö ovat pohjimmiltaan energiankäyttöjärjestelmä.

Ratkaisujen avaimia: Vankan ympäristöliikkeen mahdollisuuksia (luvut 16 ja 17)

Omien hyvää tekevien B Corps –yritysten perustaminen

– Vertailtava ulkopuolisen tuen ottamisesta aiheutuvia mahdollisuuksia ja riskejä

Ekofilosofian levittäminen, johon mallia voi ottaa uskonnollista liikkeistä siltä osin, että ne ovat tarjonneet peruspalveluita ja olleet siten hyvinkin houkuttelevia.

– Heräteltävä ihmisiä: ”Miten käytät energiaasi, sydäntäsi ja päätäsi?” ja tämän vaikutuksilla isoon kuvaan. Moni menee ”pienten tekojen” –harhaan, kun vaikuttavuutta haetaan olemalla huolissaan

1) pakkausmateriaalin määrästä (ekotehokasta on se, ettei tuote hajoa, sillä pakkauksen jalanjälki on pieni verrattuna sen sisältöön), 

2) kaukaa tuoduista tuotteista (kuljetukset ovat globaalisti yllättävän tehokkaita, ja tärkeää on ettei itse autoile kauppaan usein), 

3) otetaanko kauppakassi (kun taas kerran tulisi katsoa kassin sisään: onko lihaa, maitoa, metallia… ym. resurssi-intensiivistä).

Vaihtoehtoja konsumerismille (itsemäärittely muun kuin kuluttamisen kautta, jossa ilmastointia, isoa asuntoa, useita autoja , kaukomatkoja ja lemmikkejä ym. ylellisyyksiä ei voida pitää oikeuksina, koska ne nakertavat ihmisten hyvinvointia – huolimatta siitä että valtava määrä kulttuurisia normeja, arvoja, perinteitä, symboleita ja tarinoita on muokattu vuosikymmenten aikana kulutusta suosivaan suuntaan)

Vastassa on ihmisiä, joilla on paljon pelissä – fossiilisten polttoaineiden tuottajia, isoja maatalousyrittäjiä ja elintarvikejättejä, autonvalmistajia ja mainosalan isoja toimijoita

Globaalisti vastarintaliikkeet voimistuvat koko ajan, vaikka edelleenkään monilla ei ole mahdollisuutta käyttää edes perusoikeuksiaan vastaavia, saati radikaalimpia keinoja. Esim. köyhät eivät voi ryhtyä suoraan vastarintaan niitä kohtaan, joista he ovat riippuvaisia tai joita he ymmärrettävistä syistä pelkäävät.

Protestien teho kasvaa, jos ne kestävät pitkään, ovat väkivallattomia, mutta aiheuttavat kuitenkin tarpeeksi häiriötä. Vastarinnan luoma paine voi johtaa isoihin edistysaskeliin, mutta on tärkeä huomata, että radikaalein vastarinta on kääntynyt yleensä itseään vastaan (s. 209). Martin Luther Kingin sanoin ”Epäoikeudenmukaisten lakien noudattamatta jättäminen ja seurausten kärsiminen ilmentää suurinta kunnioitusta laki-instituutiota kohtaan.”

Vahvimpien järjestöjen mukaantulo (suoraan vastarintaankin?) on tarpeen. Niiden tulee kantaa johtajuus ja luoda kumppanuudet – esimerkiksi maailman uskonnollisiin yhteisöihin.

– Tiedostettava, että ympäristöakvistit ympäri maailmaa häviävät useammin kuin voittavat.

Onnistuminen on pitkälti kiinni kansainvälisestä tuesta ja median kiinnostuksesta viranomaisten vastatoimiin. Onnistuessa viranomaisten vastatoimet on onnistuttu minimoimaan ja kansalaisten enemmistö tuntee luottamusta vastarinnan tarpeellisuuteen.

Ratkaisujen avaimia: Ilmastonmuokkauksen välttämättömyys tulevaisuudessa (luku 18)

– Eettisesti ja teknisesti monimutkainen aihe

– Voi onnistua valkaisemalla pilviä, laittamalla peilejä ja aurinkosuojia avaruuteen, tekemällä keinopilviä, suosimalla heijastavia rakennuksia ja kiiltävälehtisiä kasveja, jopa kalvopintoja meriin tai suoaluille ???

Lopuksi…

”Kaikki elämä on arvokasta riippumatta sen hyödystä ihmiselle” Kestävän kehityksen peruskirja.

On aika siirtyä hyödyn ja ”luomakunnan kruunun” etiikasta maapallokeskeiseen etiikkaan – olemme osa monimutkaista ja kaunista järjestelmää. Tämä vaatii maailmankuvan muutosta. Joko aikaan saamme vaarallisen maailman (luku 21) tai tulevaisuuden, jossa

”ihmiskunnalla on energiaa, ruokaa, vettä, kuljetusjärjestelmiä ja infrastruktuuria, jotka on tuotettu uusiutuvista luonnonvaroista äärimmäisen puhtaalla tekniikalla. Maailman väkiluku on vakiintunut, kun naiset ja kaikki muutkin ovat saaneet yhteiskunnassa täysin tasa-arvoisen aseman. Luonto on eheytynyt, eliökannat ovat vahvistuneet ja ihmiskunta pystyy silti hankkimaan itselleen tarpeeksi ruokaa.”

Vermontin Yliopiston oikeustieteiden professori: ”Maapallon ilmaston ja ekosysteemien tuhoon ei paljon tarvita. Jatkamme vain samaan malliin, niin seuraaville sukupolville jää tuhoutunut maailma.”

One thought on “Miten?

  1. Yhteisöllisyyttä voi tukea myös TVT:n keinoin. Esim. integroimalla sähköisiin oppikirjoihin keskutelupalstoja, joihin voi sisällyttää ajankohtaiset asiat ja linkit keskusteltavaksi eri yhteisöjen kesken.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s