Niittotalkoot ja luontoretki kemijoen saaristossa

Harvinaiset kukat eivät minua juuri aiemmin kiinnostaneet. Viime perjantai muutti kaiken.IMGP1296

Lapin luonnonsuojelupiiri järjesti niittotalkoot Suomen luonnonsuojeluliiton omistamalla alueella Kemijoella. Niitty sijaitsee Pelkosenniemellä, tarkalleen Keminsaarten Kuusisaaressa. Paikalle ajetaan (yläjuoksuun etelän (!) suuntaan) tervan tuoksuisella veneellä.

Niitto ja haravointi kukkien tuoksussa on kivaa liikuntaa 🙂 Lisäksi tulistellaan ja herkutellaan – ruokaa, teetä ja sympatiaa.

IMGP1308IMGP1313

Yleensä en itikoista ole millään. Ei tule oireita. Ja juhannuksen tienoon pahin ötökkäaika ollaan muualla. Nyt loppukesällä tai syksyllä, kun pysyy liikkeessä ja löysissä vaatteissa –> no problem.

Mutta meille sattui saareen tuuleton ja lämmin keli. Piti pukea päälle sekä sääskitakki että sääskihattu 😀 Melkoinen look! Tämmöistä muotia ei ole edes Tukholmassa. Vertailuna parin vuoden takainen viikatteen terotus ja itikaton ilma.

IMG_3032IMGP1303 

Kesä on niin myöhässä, että hyttyset eivät vielä ole vaihtuneet mäkäriksi. Kukat ovat vasta nupulla ja juhannusruusu kukkii!! Niitimme varovasti. Jätimme kukkaisimmat kohdat pörriäisille.

IMG_3027

Järjestötoiminnassa parasta on ehdottomasti, paitsi hyvien juttujen puolustaminen, niin myös aidot omalaatuiset ihmiset. Kaikki saavat olla omia itsejään. Vaikka se joskus rasittaa tai harvat toimijat ylikuormittuu, niin lopulta siinä sisäistää, kuinka ihmisen kauneus on arvoissa ja teoissa. Ei ulkoisissa seikoissa.

IMG_3016IMG_3015

Järjestötoiminnassa oppii aina valtavasti uutta. Luonnonsuojelija tietää, että muuttohaukkojen pesintä ei ole onnistunut kahteen vuoteen. Toinen kertoo apilakirjokääriäisestä, joka ainakin hidastaa teollisuushankkeita. Näitä viherpiipertäjien piiperöjuttuja, ajattelen ensin. Ja seuraavaksi tajuan, ne ovat oikeasti avainasioita. Sukupuuttoaallossa on pääosin kyse näistä mainstreamille tuntemattomista eliölajeista. Ei vain saimaannorpasta.

Kyse on myös harvinaisista, äärimmäisenkin uhanalaisista kukista. Vaalean violettia pulskaneilikkaa on meidän saaressa ja tietyin paikoin Pelkosenniemen teiden varrella. Kultapiisku, kissankello, rantatädyke ja kissankäpälä ovat kaikki karun hiekkaisan valoisan paikan asukkeja. Ne ovat Suomen mittakaavassa harvinaistumassa. Tärkeinä olentoina ne ruokkivat medellään kauniita perhosia ja pörröisiä kimalaisia!

Täällä ei ole etelän vitsauksia: lupiinia, horsmaa tai punkkeja. Pois niitämme heinää, ruusua, pajua ja mesiangervoa. Mesiangervossa on muuten aspiirinin aineita… Onnellista oppia perinnetaitoja ja luonnontietoa – tuoksuvan heinän ja hiljaisen erämaan keskellä!

IMG_3036 IMG_3037 IMG_3038 IMG_3029

Kukkaloistoa on vaikea näyttää blogissa. Mutta miettikää, että siinä globaalisti ainutlaatuisessa jokisaaristossa kasvavat muut saaret vihreää rehevää pusikkoa. Meidän niittämä alue erottuu!! Sielläpä kasvaa kaunis, herkkä, värikäs, hauras, luonnon kukkien meri. Vain sillä alueella, josta niitämme pois ravinteita. Päätin, että jatkan projektin parissa.

Toivottavasti tätä jokisaariltaan ja soiltaan ainutlaatuista Natura2000-suojelualuetta uhkaava tekoallashanke ei toteudu. Siis entinen Vuotos, uudelta nimeltään Kemihaaran allas. Hyödyt olisivat minimaalisia, mutta pelkästään kalat olisivat tekojärvessä ja Kemijoessa sen jälkeen yli vuosikymmenen käyttökiellossa. Soilta liukenee tekoaltaisiin elohopeaa ja muita raskasmetalleja. Samoin Soklin valtava kaivoshanke uhkaa Kemijokea. Hanke on loppusuoralla ja päätöksiä tehtäneen syksyllä. Kemijoki toimisi kaivoksen viemärinä. Jos haluat auttaa Kemijokea, ota yhteyttä Lapin luonnonsuojelupiirin toimistolle.

Kemijoen vesi on nyt tummanpuhuvan puhdasta. Kuin majesteetillistä hiljaa lipuvaa mustaa silkkiä. Erämaan jokisaaristo. Jalokaloja ja tavallisempia. Rauhoitetun ja satoja uhanalaisen törmäpääskyn pesiä. Johonkin latvoille on kuulemma vasta muuttanut Venäjältä euroopan majava. ❤ Yläjuoksulle voisi vielä tehdä hiljaisen kajakkiretken.

IMG_3041IMG_3025

Toivottavasti ensi vuonna saamme muutaman niittokaverin lisää. Nyt talkoolaisia oli kaksi kyläläistä ja kolme Lapin luonnonsuojelupiirin hallituksen jäsentä. Oli se vaan kukkien ja mehiläisten näkeminen semmoinen palkinto, että jatkan niittämistä ensi vuonna vaikka yksin. Ikimuistoinen luontoelämys.

IMG_3046IMG_3051

Mainokset

Kohti kiertotaloutta seminaari: Kokonaisvaltainen kaikkien vastuu

Vierailin tänään Ekokemin Kiertotalous -seminaarissa, jossa myös jaettiin heidän ympäristöstipendirahaston uusimmat stipendit. Hienoja puheenvuoroja ja hankkeita. Ekokemin tj Timo Piekkari totesi: ”Arvokkaita raaka-aineita hukataan kaatopaikoille, polttoon ja tehottomaan kierrätykseen.” Kiitos seminaarista, nostan hattua Ekokemille!

Näyttökuva 2015-6-12 kello 16.32.03Päivän alussa Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kuvaili, kuinka luontopääoman ja biodiversiteetin heikkenemistä ei ole onnistuttu edes Euroopassa pysäyttämään. Ilmastonmuutoksen suhteen näyttää myös toistaiseksi vaatimattomalta. Kuitenkin edistyksellisempiä puheita on ilmassa. Nimenomaan materiaalitehokkuutta on pystytty Euroopassa parantamaan:

Kriittisiä resursseja on etenkin puhdas vesi… Luonnonvarojen olemassaolo ei tee rikkaaksi vaan tieto siitä, miten niitä käytetään kestävästi.

Kysyin Pokalta teemasta vesien arvo vs. kaivosbuumi latvajokien äärellä Lapissa. Hän vastasi, ettei Suomessa teollisuusvesienhallintaa ole toistaiseksi ihan osattu hoitaa – että nyt tarvittaisiin kemistien, insinöörien ja biologien yhteistyötä. Pokka arvasi heti huoleni Lapin useiden aktiivisten kaivoshankkeiden varjopuolista. Hän sanoi, että Yaran tapauksessa Soklin kaivoksen lupahakemuksen käsittelyaika antaa Suomelle aikaa arvoida vesien hallinnan laatua ja parannustarpeita. Ettei vielä ole varmaa toteutuvatko Lapin kaivokset.

Seminaarissa tuli esille, että Ekokem tekee todella mielenkiintoista tutkimustyötä mm. seuraavien kiertotalouden avainteemojen parissa:

  • Kompostointi (esim. öljyllä tai kolibakteereilla pilaantuneen maan muuttaminen mullaksi –> ympäristörakentamiseen tai lannoitetuotantoon),
  • Haitallisten orgaanisten aineiden hajottaminen sienten avulla (vaikeammat yhdisteet vasta kehitysasteella),
  • Teollisten jätevesien biologinen sulfaatinpoisto (vasta pilotin suunnitteluasteella, jotta mikrobit pelkistäisivät sulfaattia),
  • Jätteenpolttokuonan biologinen kasaliuotus (metallien talteenotto kehitteillä!)

Lisäksi Ekokemin 40 miljoonan euron hankkeessa rakennetaan parhaillaan Riihimäelle kiertotalouskylää.

Tarkoituksena on käsitellä kylässä 100 000 tonnia sekajätettä. Tavoitteena on 50% kierrätysaste ja 96–98 % hyötykäyttöaste. Kiertotalouskylän jätteistä tuotetaan biokaasuja, lannoitteita ja ammoniakkivettä. Lisäksi tuotetaan kierrätysmuovigranulaa (jonka hiilijalanjälki on vain 15% neitseellisen muovigranulan jalanjäljestä).

EU:n komission tavoitteenahan vuodelle 2030 on, että 70% yhdyskunta- ja 80% pakkausjätteestä kierrätetään, kierrätyskelpoiselle jätteelle tulee kaatopaikkakielto (nyt vasta 1/3 yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina). Hannele Pokan mukaan nyt yli 40% Suomen jätteestä poltetaan. Pyrkimys on lisätä jätteen materiaalien kierrätysosuutta.

On varmaa, että näiden ideoiden läpimurroissa piilee suuria vientimahdollisuuksia. Kiertotalous on välttämätön hyvinvointimme edellytys. Sitä ennen käytetään rikkaita luonnonvarojamme hallitusohjelman biobuumissa viisaasti – luonnon monimuotoisuuden väheneminen tulee pysäyttää.

Lepää ennen kuin väsyt ja muita viisauksia

Ensimmäistä kertaa vietän toukokuun loppua Lapissa. Ei ole ötököitä. Säät vaihtelee räntäsateesta helteeseen. Puissa on jo hiirenkorvat. Hepoille löytyy ensimmäisiä vihreitä versoja.

Olen ottanut lomapäiviä ”osa- ja määräaikaiseen sekatyöläisarkeeni”. Teen vähemmän. Sulattelen uusia ideoita ja yrittäjäksi ryhtymistä. Yksi iso urakka on ohi. Kahden viikon päässä siintää väitöstilaisuus. Tuntuu, että ennen uusia tuulia kannattaa pysähtyä ja hidastaa.

Näyttökuva 2015-5-22 kello 11.31.01Ole, tee, saa. Tein paljon, sain hedelmiä ja nyt voin hetken vain olla. Tee, saa, ole, tee, saa, ole… Ahaa! Voi siis ajatella, että vain kolmasosa ajasta riittää tehdä. Kiva tapa nähdä tasapaino!

Kesällä on usein paineita nauttia lomasta. Yllättäen tällaisena välivuodenaikana lomailu voi virkistää. Tunturi on lähes autio. Näkyy enemmän metsäneläimiä kuin ihmisiä. Kaikessa hiljaisuudessa voi siivota paperipinot, nukkua päiväunia ja kuunnella youtubesta meditaatiovideoita.

Lisäksi olen osallistunut nettikurssille, jossa saan sähköpostiini joka toinen päivä kuukauden ajan pienen tehtävän. Ne ovat liittyneet perfektionistisiin ajattelutapoihin ja itsensä haastamiseen. Haluan päästää irti joistain ajattelutavoista. Perisyntini on jatkuva huolissaan olo. Sen sijaan mielelläni vahvistaisin niitä ajatuksia, jotka edistävät hyvinvointia. Kohti kepeää kesää! 

Haluan yhä enemmän alkaa arjessani…

välttelemään kellon katsomista ja kalenterin käyttämistä. Spontaanius rentouttaa. Sopii niin vähän asioita, että muistaa ne ilman kalenteria. Uskaltaa antaa asioiden olla ja tulla. Olla itsekseen. Tyhjä tila on uusi musta!

… korvaamaan sanat ”minun pitää tai pitäisi” sanoilla ”minä haluan”. Kuka sinua mihinkään pakottaa? Siivoan, kun haluan järjestystä. Liikun, kun haluan ulkoilla. Teen ruokaa, koska haluan syödä muutakin kuin leipää 😀 Hoidan työni, koska haluan rahaa. Tai koska olen onnekas ja minulla on kiva työ!

…kysyä: Entä jos kaikki onkin nyt ihan hyvin? Monta asiaa tekee vain koska on huolissaan. Murehtii, vaikka voisi olla tässä vaan, kepein mielin. Oletko usein kepein mielin? Harvoin!

nukkua päiväunia. Olisiko mullistavaa – levätä ennen kuin väsyy? 🙂 Levänneenä on hankala olla kiukkuinen ja stressaantunut. Milloin olet viimeksi kokenut itsesi levänneeksi? Minä ainakaan en kovin usein!

…soveltaa kaikkeen tallimme omistajan lempilausetta: lempeästi jämy. Eli itseä ei tarvi korostaa eikä vähätellä. Omalla paikalla, omien jalkojen päällä. Hengitys edellä juttuihin.

Kysymys taitaa olla aika paljon siitä, mikä riittää. Ne riittävän rajat itselle ja muille vaatijoille. Voisiko rajat virittää niin, että on mahdollisuus onnistua usein? Tällaista tämä nyt juuri on. Tämän verran tein. Tämän verran osaan. Tää on okei. Tulevaisuuteen voimme vaikuttaa, mutta nyt on näin. Tämän verran riittää tänään ja nyt.

kristiinaltaJoogan kautta voi päästä kiinni hengittämisen vaikuttavuuteen. Sitä en osaa kirjoittamalla kuvailla. Ehkä hauskinta on se, ettei hengitystä voi suorittaa tai vertailla. Hengitys vain on.

Kaikki yrittävät parhaansa. Kaikki toivovat olevansa rakastettuja ja kaivattuja. Ja vain muutos on pysyvää. Kävelen ryhdikkäänä, koska oloni on kevyt. Että semmoinen kurssi ja lomailu. 😀

Koska vain voin tehdä jotain kivaa!

Voikukkia ja nuppuja!

Joko olet maistanut marinoituja voikukannuppuja? Nehän ovat kuin pieniä parsakaaleja. Hauskoja tapauksia. Nuppujen keräily on melkein kuin marjastamista. 🙂 Villiversot helpottavat mm. marjahullujen vieroitusoireita.

Näyttökuva 2015-5-14 kello 14.33.16 Näyttökuva 2015-5-14 kello 14.33.49

Lapissakin lumet ovat muuttuneet sulamisvesiksi. Kevään satokausi alkaa villiversoista.

Nips naps. Huuhtelin voikukannuput ja paistoin ne öljyn, vihreän chilitahnan ja tofun kanssa pannulla. Maustaminen on toki ihan itsestä kiinni. Nuput itsessään ovat miedon makuisia.

Lopuksi ripaus suolaa, balsamietikkaa ja makeutta joukkoon. Herkullista – vaikkapa salaatin, ohran tai quinoan seurassa.

Seuraavaksi taidan lähteä keräämään hevosille nokkosia ja ripustaa ne kuivumaan. Talvella eläimet saavat hyviä ravintolisiä kuivatuista vihreistä.

Kelpaisikohan kuivattu nokkonen kanoille? Pakko paljastaa nyt salaisuus: ”YYA-sopimuksemme (ystävyys, yhteistyö ja avunanto)” vaikutuspiiriin tunturiin muuttaa ehkä jossain vaiheessa kanoja !! ja kukko 🙂 !! Ehkä. Muutaman perheen yhteiseksi iloksi. A dream come true!Näyttökuva 2015-5-14 kello 15.09.10

Lento- ja autoilupäästöjen kompensointi

Pyhätunturi on hiilineutraali. Se tarkoittaa, että hiihtokeskus kompensoi suoraan käyttämänsä fossiiliset polttoaineet ja ostaa ekosähköä. Kompensointi tarkoittaa, että päästetyt ilmastokaasut sidotaan uudestaan esimerkiksi uusiutuvan energian, energiatehokkuuden, ympäristökasvatuksen tai puiden istuttamisen keinoin. Tämä hidastaa ja estää ilmastonmuutosta.

Kotipaikkani inspiroimana olen maksanut jo vuosia vapaaehtoisia henkilökohtaisia päästömaksuja. Toki piilopäästöjä syntyy polttoaineiden lisäksi runsaasti myös kulutetusta ruoasta ja materiasta. Mutta ainakin Pyhätunturin suunta on kannustava!

Viime vuodelta kompensoin Vancouverissa käyntini ja 2000 km autoilua. Se tarkoitti, että ostin puuntaimia sademetsiin ja aurinkopaneeleita Intiaan yhteensä noin 50 eurolla.

IMG_0244

Sulavaa jäätikköä Kanadassa, valokuvattu lentokoneesta.

Pieni summa tuo kai on lentelystä ja autolla ajamisesta, vai?

Olen maailman mittakaavassa hyvin rikas, kun voin huvinvuoksi lentää ja autoilla. Looginen johtopäätös siis on, että silloin voin myös kompensoida haittavaikutuksia. Nehän osuvat pahimmin sellaisiin, jotka eivät ole ilmastonmuutosta itse edes aiheuttaneet.

Tänä vuonna valitsin Trees For All – järjestön kompensoimaan päästöni. Aikaisemmin olen käyttänyt WWF:n Gold Standardia ja Atmosfair -palvelua. Muutamat tuntemani yritykset käyttävät suomalaista Nordic Offset -palvelua. Vaihtoehtoja on monia.

Alkukantainen pedon pelko ja vastuullinen aikuisuus

Olen kulkenut ikäni marjametsissä. Kuntoliikun ja työmatkapyöräilen hämärässä asumattomia erämaareittejä. Kuljen tuntureissa ja jänkillä – myös lemmikkieläinten kanssa. Silloin karhu ja susi hiipivät mieleen. Jännittyneenä soitan pilliä, pyörän kelloa tai huutelen: ”Menkäähän kauemmas sudet.” Koskaan vielä en ole merkkiäkään näistä upeista eläimistä nähnyt. Edes yhtä jätöstä tai tassunjälkeä. Sitä odotellessa.

Vastuullinen aikuinen erottaa pelon aidosta vaarasta ja sen toteutumisen todennäköisyydestä eli riskistä. Suomessa me pelkäämme susia ja jopa ilveksiä. Pelkäämme pimeää ja hauen puraisua. Mutta alkukantaisiin pelkoihimme liittyvät riskit ovat olemattomia. Vaara on aivan muualla. (Todellinen vaara löytyy arjessa kodin onnettomuuksista ja stressistä. Ihmiskunnan hyvinvoinnille taas suurimpia uhkia ovat ympäristön kiihtyvä muuttuminen ja eliöstön monimuotoisuuden väheneminen.)

Vastuullinen aikuinen ei lietso lasten pelkoa. Hän ei lietso sitä kauhistelemalla omia pelkojaan tai median revittelemiä otsikoita. (Eikä vastuullinen aikuinen ole mediassa töissä luomassa näitä alati kansaa pelottelevia otsikoita!)

Vastuullinen aikuinen voi esimerkiksi sanoa lapselle (tai omalle sisäiselle lapselleen):

Ymmärrän, että sinua jännittää, koska olet kuullut metsässä asuvista isoista eläimistä. Ne kaikki kuitenkin väistävät ihmisiä. Minä olen tässä kanssasi, mennään yhdessä katsomaan. Voidaan vaikka soittaa pilliä, niin ne kuulevat, että olemme liikkeellä ja osaavat väistää. Lisäksi niillä on niin hyvä kuulo ja hajuaisti, että kyllä ne yleensä havaitsevat ihmisen muutenkin. Otetaan eväät ja mennään yhdessä etsimään niiden jälkiä.

Vastuullinen aikuinen ei arvota eläimiä sen perusteella, mitä hyötyä niistä on ihmisille. Koira on perheenjäsen ja ystävä, kuten myös kissa ja hevonen. Jos minkä tahansa näistä kotieläimistäni päästän valvomatta irti metsään, on mahdollista (ja jopa todennäköistä), että se voi menehtyä. Lemmikkimme voivat tippua jäihin, jäädä auton alle, saada haulista tai joutua pedon suuhun. Emmekä silti vaadi virtavesiä padottavaksi tai autokieltoa. Luonnossa on vaaransa, jotka liittyvät lemmikkien valvomattomaan irtipitämiseen, yöksi ulos jättämiseen ja maaseudulla asumiseen.

Vastuullinen aikuinen osaa käsitellä elämässä vastaantulevia negatiivisia tuntemuksia – pelkoja, fobioita, surua tai vihaa. Näissä tunteissa ei ole mitään väärää. Kuitenkin niiden ilmaisu voi olla vahingollista, jos käyttäytyy lapsen kaltaisesti. Negatiivisia tuntemuksia ei voi aidosti helpottaa sillä, että vyöryttää niitä kanssaihmistensä kannettaviksi.

Terveisiä Itä-Lapista. Suurpedot kuuluvat koko Suomen luontoon. Ne ovat kauniita, herkkiä, itseisarvoisia ja luontomatkailumme valttikortteja. Muutaman kilometrin päässä tukikohdastani toivon asuvan villejä ja vapaita suurpetoja. Niiden näkökulmasta Lappi on erämaa, jota halkovat tiet, ihmisten oudot romppeet ja hitaan kesyt herkkupalat.

Ei sutta voi hävittää geneettisen selviämisensä alarajalle – vuoksi pelkojen, koiraharrastusten tai edes elinkeinojen. Koska kielteinen petopuhe ja etenkin uhanalaisiin susiin kohdistuvien tappolupien määrä on kasvanut liian suureksi, järjestetään usealla paikkakunnalla huomenna eläinsuojelu- ja  luontojärjestöjen yhteisiä ”Eläköön sudet” -mielenosoituksia.

”Luonnon kansamme” tarvitsee nyt yllä kuvattua vastuullista aikuista (ja toimivamman petovahinkojen korvausjärjestelmän, mutta ei mennä siihen tässä). Kuten usein kuulee, niin täältä maaseudulta löytyy suomalaista luonnon kansaa, semmoista, joka kunnioituksella metsässä kulkee.

Näyttökuva 2014-11-9 kello 15.12.30

Kuva: tunturisusi.com

 

Lähteet:

Hyppönen Henkka, Pelon hinta, Tammi, 2014.

Takala Kimmo, Tunne lukkosi, WSOY, 2014.

 

Vuonna 2014 lukuisia edistysaskelia eläinten oikeuksiin

Tässä muutamia edistysaskelia 2014:

Costa Ricassa eläintarhat muutetaan puutarhoiksi ja eläimet vapautetaan! Afrikan vanhin kansallispuisto vuorigorilloineen pelastui, kun öljyjätti Soco Int PLC lupasi painostuksen jälkeen pysyä poissa Virungasta!! Bangkokiin ensimmäinen eläinten hyvinvointilaki!!

IMG_0552Valaanpyyntiä estettiin ja valaanliha-aluksia ei otettu satamiin EU:ssa eikä Etelä-Afrikassa.

Califoriassa oikeus piti kiinni Foie Gras -ankanmaksan tuontikiellosta.

Lukuisat yritykset lopettivat julman angoravillan käytön.

Huippuvuorilla lopetetaan fossiilisten polttoaineiden etsinnän seismiset kokeet!

Lego lopettaa yhteistyönsä Shellin kanssa.

Pohjoismaiden suurin palmuöljyn maahantuoja päätti lopettaa ostot sademetsiä tuhoavilta alueilta.

Useat matkanjärjestäjät ovat luopuneet eläinepäeettisistä yhteistyökumppaneistaan.

Intia kielsi kosmetiikan eläinkokeet ja delfinaariot. Intian Dharnain kytkettiin aurinkoenergiaa riittämään 2400 asukkaan kylän tarpeisiin.

Kiina poisti eläinkokeiden pakollisuuden (ja muutenkin eläinsuojelu on Kiinassa nousussa ks. tästä). Israelissa vapautettiin 1400 koeapinaa. Etelä-Korea aikoo lopettaa kosmetiikan eläinkokeet. USA:n armeija lopetti lääkäriharjoittelun kokeet elävillä eläimillä.

Saimaannorpat tekivät 59 poikasta ihmisten kolaamiin apukinoksiin ja kiljuhanhikanta elpyi.

Bhutanissa Himalajalla ei ole tapettu yhtään tiikeriä kahteen vuoteen.

Bolivia, Malta, Meksiko, Kreikka ja Hollanti kielsivät eläinsirkukset. Argentiina myönsi vangitulle orangille oikeuksia persoonana.

Suomessa kaikki suurimmat eläin- ja luonnonsuojelujärjestöt päättivät alkaa viimein yhdessä puolustamaan uhanalaisen suden oikeutta elää rauhassa osana monimuotoista luontomme, ja siten myös tukea hyvin uhanlaisen naalin elämää suden haaskojen kautta (Eläköön susi – suurmielenosoitus Helsingissä 28.1.2015).

Eläinsuhde ja luontosuhde olivat kansainvälisesti yhä painavampi osa perusopetusta ja opettajien koulutusta.

…Ja vaikka mitä muuta! Eläimet ja luonto eivät voi puhua puolestaan, joten myös vuonna 2015 kannattaa tukea ajallisesti ja rahallisesti järjestöjä, kirjoittaa lehtiin ja nettiin, puhua kavereille, ottaa selvää ja tukea vain sitä, minkä hyväksyy.

Maailman eläimistö on kriittisessä tilassa. Ihmiset tietävät ja pohtivat eläinten tunteita ja asemaa yhä enemmän. Loppuviimein tämä kaikki on aika yksinkertaista. Me voidaan hyvin helposti tehdä asioita paremmin ja oikein. ❤