LUMA-päivien parhaat vinkit opettajille

Mitä tekee luonnontieteiden opettaja lomansa alkajaisiksi? No rientää tietysti onnessaan vapaaehtoisesti LUMA-päiville! Siellä saa täysillä pohtia kolme päivää luonnontieteiden opetusta. Kokosin nyt highlightseja, jotta joku toinenkin innostunut saisi parhaita vinkkejä käyttöönsä. : )

Oman opetukseni taso on ollut viime talven homekoulukriisin ja muiden suurempien muutosten jäljiltä vain välttävää. LUMA-päivillä 400 opettajan samanhenkinen seura uudisti ajatukset. Nyt yhdessä pohditut ideat saavat jäsentyä lomien ajan.

Lue alta, millaista olisi innostavampi matematiikka ja uudistuva oppilasarviointi. Lisäksi laitoin vinkkejä varhaiseen tiedeopetukseen ja fysiikkaan. Kemiaa en tällä kertaa pohtinut, koska olen siihen vastikään niin paljon perehtynyt. Lisätietoa tämän blogin välilehdiltä ja tästä julkaisusta. Yhden luennon pidin kyllä maailman tilasta (aiempi video tai kalvot).

Näyttökuva 2016-6-9 kello 16.21.57

LUMA-päivillä palkittiin 10 aktiivisesti luonnontieteiden opetusta kehittänyttä opettajaa.

Matematiikka

Matikan opiskeluun tarvitaan lisää yhdessä tutkimista ja monipuolisia lähestymistapoja. On liian yksipuolista vain laskea oppikirjaa. Tylsyys on saanut suomalaiset oppilaat vihaamaan matematiikkaa – ja tilanne kärjistyy yläkoulussa. Matikka on kamalaa, raskasta ja tylsää. Pitkän matematiikan lukijoiden joukko vähenee. Ei jakseta sitoutua matematiikan aikaavievään opiskeluun tai ylipäänsä syventyä pohtimaan. Insinööri- ja tiedealoille on jopa vaikea saada opiskelijoita, vaikka työpaikkoja olisi enemmän kuin valmistuvia. Ja vaikka matematiikka oikeasti on kaunista, jännittävää ja monipuolisesti kehittävää ; ).

Koko koulun matikkapäivä pitää ainakin järjestää! Sen oheen tarvitaan aktivoivia keskustelutehtäviä: jaa värinapit 1:1 tai 4:2 jne. , taittele 2:6 paperi (taittelua voi jatkaa myös aiheissa lavennus/supistus/puoliintumisaika/kkakkosenpotenssit…), palikoita tai murtokakkuja murtolukujen havainnollistamiseen…

Matikassa kannattaa toteuttaa vuosittain ainakin yksi projektityö. Se voisi olla esimerkiksi tilastojuliste, 9-luokalla pienryhmissä oman funktion muodostaminen ja piirtäminen, prosenttilaskuprojekti tai liikuntaan kytketty keskinopeustutkimus (matka/aika). Kaikki työt tietenkin esitellään toisille.

Avoimia tehtävänantoja ei kannata pelätä, vaan päinvastoin käyttää. Niitähän arkielämä on täynnä!

  • Kuinka kauan kestää täyttää astia vesiletkulla? Mitä tietoa tarvitaan?
  • Mikä rinne on jyrkin? Mistä sen tietää?
  • Suunittele rakennus ja maalaa se, paljonko kuluu maalia?
  • Minna menee kauppaan ja ostaa synttärikarkit, paljonko maksaa?
  • Mitä geometrisia kuvioita näet ympärilläsi? Ovatko ne tarkkaanottaen täsmällisesti niitä? Paljonko materiaalia tarvitaan? Valitse taso (7-luokka) tai kappale (9-luokka), paljonko maksaa sen päällystäminen?
  • Keksi matikan tehtävä kuvasta!
  • Etana kiipeää ja 10 päivän päästä etana on 50cm korkeudella – mitä on tapahtunut? Piirrä kuvaaja.
  • Jono-kilpailu: Piirrä viimeisen selkään joku numero ja jokaiselle jonossa olijalle on sovittuna lasku. Sitten eka huutaa mikä numero tulee jonosta ulos. Tuliko samat numerot?

Kiinnostavia matikan esityksiä löytyy seuraavista linkeistä:

 

Arviointi

Puhuttiin jatkuvan ja kokoavan arvioinnin käytännöistä. Uuden OPSin kanssa ovat vielä kaikki opettajat ymmällään.

Paras kuulemani vinkki, johon pitää tutustua, on Eve Lappalaisen Tavoitemittari-malli. Siitä löytyy video täältä. Lisäksi kannattaa katsoa, kun Laura Tuohilampi puhuu oppimisen ilosta ja Pekka Peura (maot.fi –blogi) kuvailee yksilöllisen oppimisen opetusmallia.

Even ja Pekan malleissa on ymmärtääkseni se idea, että oppilaat opiskelevat omaan tahtiin matematiikkaa. Käsitteistöstä on etenemiskartta sekä opetusvideoita netissä. Kun oppilas katsoo edenneensä sopivan määrän, hän tekee (verkossa) testin ja valitsee itse testin tason. Testejä on vaikkapa 5, 7 ja 9 tasoon. Hän ei erikseen lue ”kokeeseen”. Oppilas korjaa itse testin oikeiden vastausten perusteella ja keskustelee sitten opettajan kanssa, mitä osa-alueita vielä tarvitsee opiskella enemmän. Edetä saa sitten, kun oppilas on siihen valmis. Voidaan myös etukäteen sopia, mitä tarvitaan tasoon 7 tai 9 – jos vaikka kyseessä on portfoliotyö. Vau!

Opettaja voi myös esimerkiksi usein pyytää oppilaita viittamaan silmät kiinni (jotta muut eivät näe) ja näyttämään samalla sormilla asteikolla 1-5 ymmärsikö kuinka paljon. Toinen hauska idea oli, että oppilas nostaa punaisen tai vihreän mukin pöydälle, jos ymmärsi (vihreä) tai ei (punainen). Tai että oppilaat laittavat lähtiessään PostIt-lapuilla oven pieleen, mitä oppivat ja mitä eivät ymmärtäneet.

Muita vinkkejä

Näyttökuva 2016-6-9 kello 16.23.35

Googlaa ”concept cartoons” eli johonkin opetettavaan aiheeseen liittyvä sarjakuvaruutu, jossa on puhekuplat. Näiden avulla voidaan virittää keskustelua, kuka sarjakuvassa puhuu totta ja kuka palturia. Näitä voidaan käyttää osaamisen arvioinnissa monella tavalla.

Nearpod-ohjelmaan saa powerpoint-esityksen lomaan laitettua kysymyksiä, joihin oppilaat voivat reaaliaikaisesti puhelimillaan tai pädeillään vastailla. Näin voidaan kerätä luokan osaamisesta tilastoa tai avoimia vastauksia.

Oppimispäiväkirja tai tikkataulu-malli osaamisen tasosta ovat vanhoja hyviä keinoja, joita kannattaa ehkä päivittää uuden OPSin tavoitteiden tasalle. Sähköiset vihkot ovat helppoja ja hauskoja tehdä. Näihin voi ostaa esimerkiksi Book creator-apsiin lisenssit tai käyttää ilmaista Canva.com sivustoa.

Canva.com on ihan mahtava! Sillä voi tehdä julisteita, postereita, flyereita, lehteä, vihkoa… Kaikkea! Tämän otan kyllä käyttöön. Helppo kuin mikä.

Fysiikkaan sain vinkin, kuinka järven veden kerrostuneisuutta voidaan tutkia lämpötilamittauksissa. Otetaan vain iso järvivedellä täytetty kanisteri, jonka pohjalle laitetaan kiviä. Kanisteri upotetaan narulla pohjaan. Lämpömittarit voidaan sitoa sekä pohjalle, että narun eri osiin.

Yhteistyötä kannattaisi tehdä myös maantiedon ja fysiikan lämpötila-aiheissa liittyen ilmastonmuutokseen, lämpövirtauksiin ja -säteilyyn. Biologiaan taas kannattaa yhdistää optiikka, ja tehdä retki luontoon. Siellä voidaan mikroskoopin, kiikarin ja kameran avulla etsiä esimerkiksi kolme pientä ja kolme suurta kohdetta. Ja käydä sitten luokassa myöhemmin läpi (tai kuvan avulla luonnossa) optisten laitteiden toiminta. Liikunnassa voidaan tehdä tutkimusta roikkumisajan, keskinopeuden tai puristusvoiman eroista.

Peleistä kiinnostavia juttuja tekee ainakin kemian opettaja Maiju Tuomisto. Häneltä tarttui mukaan idea, että olisi kaksi jengiä, jotka keksivät toisilleen tehtäviä. Tehtävissä olisi eri vaikeustasot eli niistä saisi eri määrän pisteitä. Tehtävät liitettäisiin johonkin jo tuttuun peliin. Lopuksi jengit antaisivat toisilleen palautetta, joka olisi osa oppimisen arviointia.

Varhaiskasvatuksen tiedeopetuksen saralla tärkeintä on tukea ajattelun ja tutkimisen taitoja. Tavoitteena on, että lapsi oppii kuvailemaan kaikkia aisteja käyttäen havaintojaan. Esimerkiksi värjättyä hajustettua löllölimaa voi verrata vaikkapa sulaneeseen jäätelöön. Tehtävä: Kuvaile outoa limaa professori Kuperkeikalle mahdollisimman monipuolisesti!

Kestävän kehityksen oppimateriaaleista uusi kiinnostava sisältösivu on Helsingin Yliopiston Agenda2030 –oppimateriaali. Se käsittelee YK:n 17 keke-tavoitetta ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Kurkkaa!

Lopulta tärkeintä on tietenkin olla läsnä ja kannustaa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s