Kymmenisen kaivosta meän Lappiin?

”Hoi Lappilainen! Kukhaan etelän vares ei tunne seutumme suloa. Saati nuo ymmärrä, miksi jänkälä haluais kukhaan asua. Ei auta huuella city-vihreitten perhään. Meän on itte herättävä suojelemhaan Lappia – aataminaikhuisia kairoja ja juomakeleposen puhtaita väyliä.” –Raavas lappilainen

Tiesitkös, että Lappiin tai sen jokien valuma-aluille on suunnitteilla jo kymmenen uutta kaivosaluetta:

  • Hannukainen (Ylläs; suunnittelu keskeytetty, mutta ostaja haussa),
  • Juomasuo (Kuusamo),
  • Kevitsan laajennus (Sodankylä),
  • Kuotko (Kittilä),
  • Mustavaara (Posio),
  • Mustiaapa-Kaattasjärvi (Rovaniemen mlk ja Ylitornio, lue upeasta luonnosta täältä)
  • Sokli (Savukoski, lue upeasta luonnosta täältä),
  • Suhanko-Sompuoja (Ranua),
  • Viiankiaapa (Naturassa suojeltu suoalue Sodankylässä) ja
  • Akkavaran tienoo (Pelkosenniemi, varattuja alueita Savukosken rajalta Kairalan kautta Sodankylään asti).

Kaivostoiminta ulottuisi myös edellämainittuja alueita laajemmalle. Toimintaluvat saatuaan kaivosyhtiöt useimmiten hakevat rikastamoidensa yhteyteen seuravaksi kaivosalueen laajennuksia. Suunnitelmien taustalla on Suomen mineraalistrategia (2010).

Kaivoksen toiminta-aika ja yhteisöverotuotot ovat kysymysmerkki. Suurin taloudellinen hyöty valuu usein pienelle kansainväliselle sijoittajajoukolle. Toimintansa tueksi kaivosyhtiöt toivovat Suomen valtiolta ja paikkakuntien hallituksilta verorahoillamme kustannettuja teitä, rautateitä, sähkölinjoja ja asuntoja. Esimerkiksi norjalainen Yara odottaa parhaillaan Soklia varten 200 miljoona euroa!

Jos valitsemme omaan kuntaamme kaivoksen, sen haitta-aineet tulevat vaikuttamaan lähiluontomme ravintoketjuun. Ympäristöhaitat koskettavat erityisesti paikallisia asukkaita ja luontaiselinkeinoja. Vaikka suuria lupauksia annetaan, ei nykyteknologia ole riittävää eliminoimaan valtavien kaivosalueiden (toiminnanaikaisten ja -jälkeisten) vesi-, ilma- ja maaperäpäästöjen vaikutuksia. Päästöjen vaikutukset ovat monin osin laadultaan pysyviä tai erittäin pitkäaikaisia, kun kyseessä ovat matalat, pienen virtaaman purovesistöt (ks. lisää täältä). 

”Virkistythään väylien äärelä, saahaan niistä vettä ja ruokaa. Meän jokia vastaavat ovat mailmala harvinaisuuksia. Olhaanko met toela nyt niin pakottavassa tilantheessa, että haluamma, ja on ainoa keino halavala hinnala liata ikiaikuset Lapin erämaitten kirkhaat veet?”

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s