Mallikirje päättäjille kaivosten luonnontieteellisistä huolenaiheista

En lähtökohtaisesti vastusta kaikkia kaivoksia. Kuitenkin useat luonnontieteelliset huolenaiheet kaivosbuumissa ovat yhä vailla vastauksia. Kokosin mallikirjeen päättäjille, johon yritin kansantajuistaa niitä huolestuttavia ja huomionarvoisia seikkoja, joista kaivoksia suunniteltaessa ei vielä tarpeeksi avoimesti keskustella. Kirje on pitkä, mutta niin on valitettavasti huolenaiheidenkin määrä.

Mallikirje

Hei XXXX,

On hienoa / toivoisin, että XXX kunnanhallitukselle ja kuntalaisille järjestetään keskustelutilaisuuksia suunnitteilla oleviin kaivoksiin liittyen. Olisi varmasti kaikkien etu kuulla esitelmiä paitsi kaivosyhtiön edustajilta, myös luonnon edunvalvojien puolelta.

(Ehdottaisin, että XXX tulisi esitelmöimään kemian/biologisen tutkimuksen ja luonnonsuojeluyhdistyksen näkökulmasta.)

Ympäristövaikutusten arviointiraportteja (YVA) on hyvin eri tasoisia. Uusin kaivos-YVA Kuusamossa (2013) on laajempi kuin monet aiemmat, mutta esimerkiksi Soklin fosfori-uraanikaivoksen YVA (2009) on huolestuttavan suppea. Yleisenä ongelmana YVA-selvityksissä on prosessitiedon puute. Ei ole tarkkaan määritelty minkälaisia jäteaineita ja vesiliuoksia muodostuu.

Luonnontieteellisiä ongelmia yleisesti kaivoksissa:

Vesi- ja ainetaseet ovat suurpiirteisiä ja isoissa mittakaavoissa poikkeustilanteet helposti aiheuttavat yllättävän isoja vaikutuksia luontoon.

– Tyypillisesti YVA:ssa lukee, ettei vaikutuksia pohjavesiin ole. Pohjavettä on kuitenkin kaikki kallioperän ja maaperän vesi. Niiden pilaamiskielto on laissa ehdoton. Pohjavesien saastuessa syntyy helposti pysäyttämätön prosessi, jossa vesi pilaantuu aina vain laajemmalta alueelta.

– Jätevedenpuhdistamo kuulostaa pelastukselta, mutta olemassaoleva teknologia jäteliuosten puhdistamiseksi on rajallista. Tulee kysyä konkreettisia numeroita ja keskustella niistä ymmärrettävässä muodossa, esim. kg/vrk päästöyksikössä. Esim. Kuusamon kaivoksesta sulfaattia eli suolaa menisi puhdistamosta huolimatta vesistöön n. 100 kg/vrk (*ks. lasku lopussa).

– YVA:ssa hankkeen arviointi on alustavaa ja keskittyy pääosin louhos- ja rikastamoalueen toiminnan aikaisiin vaikutuksiin. Jos näiden arvioiden perusteella hanke hyväksytään, tulisi myös lupauksiin sitouttaa. Esimerkiksi prosessivesien puhdistustehon arvioidaan olevan metalleille noin 70 % (Kuusamon YVA s. 243). Mitä jos teho onkin huonompi?

– Mitä sitten kun toiminta loppuu? Tieto jäännösvaikutuksista on riittämätöntä. Jäännösvaikutusten arviointi todetaan haastavaksi (Kuusamon YVA s.373). Jäännösvaikutukset ovat kuitenkin hyvin oleellisia, koska luonnonvoimat (veden virtaus, maaperän liike, lämpötilan vaihtelut jne.) vaikuttavat erilaisiin kaivosjätejakeisiin. Jätejakeet sisältävät raskasmetalleja, arseenia ja jopa radioaktiivisia aineita esimerkiksi sivukivikasoissa, rikastushiekka-altaissa, louhosjärvissä ja pintavalutuskentillä. Aikomus on yrittää estää veden kulkua jätejakeisiin. Onko olemassa niin lujia betonointiaineita, että kaivosjätteitä voisi ”loppusijoittaa” louhokseen liukenemattomaan muotoon ja alkuperäisen kallion lujuuteen? Muutoin syntyy helposti tilanne, jossa jätteet vuotavat satoja vuosia laittomia liukoisten aineiden pitoisuuksia (kaivannaisjäteasetus 2013), mahdollisesti kunnan ja valtio vastuulla.

Suolaa on isoissa mittakaavoissa hyvin vaikea erottaa jätevesiliuoksista (vrt. Kuusamossa arvioitu että 30% sulfaatista voidaan puhdistaa). Ei ole teknologiaa parempaan. Ohutkalvoilla ja käänteisosmoosilla voidaan operoida, mutta vielä se ei toimi näin isoissa mittakaavoissa.

– Suolaa muodostuu kaivostoiminnassa, kun metalleja liuotetaan hapoilla (tämä luultavasti olisi osa vaahdotusprosessia?). Happoja ei voi päästää vesistöihin, joten ne pyritään neutraloimaan emäksillä. Happo + emäs –> suola + vesi.

Happamia tai emäksisiä valumaonnettomuuksia ei saisi tulla: Emäksisissä olosuhteissa eliöt kuolevat. Hapan liuos taas liuottaa maaperästä metalleja mukanaan biokertyvissä ionimuodoissa, eli ravintoketjuun rikastuvissa muodoissa. Esim. Alumiini on maankuoren yleisin alkuaine ja jos sitä alkaa kertyä elimistöön, se aiheuttaa Alzheimerin tautia.

Pölyn vaikutuksia aliarvioidaan systemaattisesti, että pöly jäisi lähelle kaivosta. Kuitenkin METLA on tarkkailut Kittilän kaivoksen pölyvaikutuksia, jotka ulottuvat jopa yli 50 km päähän.

– Ekologisesti karut, matalat, pienen virtaaman pienvesiekosysteemit ovat hyvin herkkiä. Ts. päästöt laimentuvat vain vähän ja päästöjen viipymäajat yhdessä paikassa ovat pitkiä (esim. jos vertaisi meriin valuviin päästöihin). Silloin vaikutukset ovat suurempia.

Virtaamien muutokset ovat myös merkittäviä ympäristön muuttajia (* ks lasku lopussa)

– Erämaiden ekosysteemeissä elää paljon kansainvälisesti uhanalaisia eliölajeja. Puhtaat elinympäristöt ja makea vesi ovat globaalisti harvinaisia eli niiden arvo on kasvussa.

Ulkomainen suuryhtiö käyttäisi ilmaiseksi kuntamme luontopääomia. Luonto tarjoaa meille ekosysteemipalveluita, joita ei vielä osata hinnoitella (tämä on kansainvälinen tutkimusala). Kuitenkin ekosysteemipalveluiden katoaminen/heikentyminen olisi kallista. Esim. tulvien tasaus, pohjaveden muodostuminen, veden ja ilman puhdistaminen, geneettinen-lajistollinen-elinympäristöllinen monimuotoisuus, maaperän viljavuus, hiilen sitominen (erit. suot ja vanhat metsät), ruokatuotanto, lääkekasvit, rauha, virkistäytyminen…

Elinkeinovaihtoehdot voisivat liittyä esimerkiksi erilaiseen matkailuun (vaellus, kalastus, wildlife-valokuvaus, hiihto, marjastus…), makean veden arvokkuuteen, alkutuotantoon ja paikalliseen energiantuotantoon (pienehköjä biokaasuvoimaloita, tuulimyllyjä, aurinkopaneeleita).

Työllistämisnäkökulmassa pelkkä malmin etsintä voi olla kunnallemme etu. Mutta kaivostoimijoiden lupaamista verrattain lyhytaikaisista työpaikoista/muuttovoitosta tulisi tulevissa arvioissa vähentää muiden työpaikkojen menetys ja muuttotappiot.

Kannustusta tärkeään työhösi. Ymmärrän, ettei helppoja ratkaisuja ole.

ystävällisin terveisin,

XXX

– – –

Laskutoimitus ja lähteet:

* Kuusamon kaivoksessa prosessivettä olisi 1,5 milj. m3, joista enintään 20 %:a arvioidaan johdettavan vedenpuhdistuksen jälkeen vastaanottavaan vesistöön (s.243). Se tarkoittaa 300 000 m3 vuodessa, joka jaettuna 365 päivällä tarkoittaa 820 m3 vrk:ssa, joka jaettuna 24:llä tunnilla tarkoittaa 34 m3/h. Virtaama on huomattavan suuri ja aiheuttaa muutoksia vesistöihin. Virtaaman kemiallista koostumusta on arvioitu sivulla 245. Määrät ovat huolestuttavan suuria. Esimerkiksi “normaalin” sademäärän vuotena sulfaattia (suolaa) lähtisi vesistöön 35 775 kg eli 98 kg/vrk:ssa eli 4 kg/h.

Hannukaisen kaivoksen YVA http://www.ymparisto.fi/hannukaisenrautakaivosYVA

Kuusamon kaivoksen YVA http://www.ymparisto.fi/kuusamonkultakaivosYVA

SYKE (2014). Arvio Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaan vuodon haitoista ja riskeistä vesiympäristölle. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38465

Onnettomuustutkintakeskus (2013). Ympäristöonnettomuus Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012. http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/muutonnettomuudet/2012/k2wFN7MMJ/Y2012-03_Tutkintaselostus.pdf

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s