Likaammeko puhtaat vesistömme radioaktiivisin yhdistein

Biokemistinä ihmettelen, että Suomi on täynnä insinöörejä ja luonnontieteilijöitä, mutta mediassa vaietaan Talvivaaran ja Soklin suurista uraanivarannoista. Ikiaikainen uraani on osin hajonnut kallioperässämme hitaasti tytärnuklideiksi, jotka myös ovat kemiallisesti myrkyllisiä tai radioaktiivisia.

Näyttökuva 2014-02-07 kohteessa 12.50.03

“Sakataan uraani talteen” –lukee Rukatunturia uhkaavan Juomasuon kaivoksen YVA-raportissa. Kuusamossakin kaivos havittelee uraania sisältävää malmiota. Moni paikallinen toivoo, ettei kaivos tuhoaisi matkailubrändiä ja Oulangan kansallispuistoa.

Eikä uraanin sakkaus riitä: Tytärnuklideissa (esim. polonium, torium, radium) alueelle jää lietteisiin jopa 85% säteilystä. Tytärnuklidien kemiallista saostamista ei käsitelty Talvivaaran onnettomuustutkintaselvityksessä. Kaikki Suomen kaivokset on perustettu vanhan kaivoslain aikaan, jolloin uraania ei ole tarvinnut huomioida mitenkään (kun sitä on ollut alle 10 mg/kg malmissa, vaikka se tottakai malmin käsittelyssä tuosta rikastuu). Talvivaara oli nikkelikaivos ja Soklista puhutaan fosforikaivoksena, vaikka näissä ovat myös Suomen suurimmat uraanivarannot.

Yhdisteiden liikkuvuus lisääntyy, kun kiviaines rikotaan ja paljastetaan. Kivimurskakasoista on valumia maaperään. Ajan kanssa valumia on suuria määriä. Säteileviä, biokertyviä, vesiliukoisia yhdisteitä kulkeutuu vääjäämättä ravintoketjuun. Lisäksi happamat valumat liuottavat maaperän metalleja sellaisina ionimuotoina, jotka kertyvät eliöihin.

On mahdotonta näissä mittakaavoissa lopullisesti ”aidata” kemiallisia aineita ja luontoa.

Juomakelpoiset kalajoet uhattuina

Nuorttijoki

Taloudellisten intressienkö takia likaisimme kansainvälisesti harvinaislaatuisen puhtaita, luonnontilaisia ekosysteemejä – juomakelpoisia, kirkkaita jokia?

Tietty ekosysteemi ei ole turhaan statukseltaan Natura2000- ja suojelualue. Esimerkiksi vanhoissa metsissä eliölajien monimuotoisuus on moninkertainen verrattuna talousmetsään. Vielä puhtaat erämaajoet ovat monien uhanalaisten eliölajien viimeisiä lisääntymisalueita.

Monimuotoisuus ja uhanalaisuus on lajien sisäistä (vaikkapa käyttäytymiseen ja geeneihin perustuvaa), lajien välistä (useita pölyttäjälajeja eri kasveille) ja ekosysteemien välistä (jokisuistoja, soita, niittyjä, ikimetsiä…). Tarvitaan suojelualuiden verkostoja, jotta lajistojen geeniperimä ei kapeudu ja eliölajit pääsevät vuorovaikuttamaan lajityypillisesti.

Norjalainen Yara päättää lähiaikoina Soklin kaivoksen rakentamisesta Urho Kekkosen ja Värriön kansallispuistojen väliin, Savukoskelle Itä-Lappiin. Alueella on myös Tuntsan luonnonsuojelualue ja kolme Natura-verkoston kohdetta. Natura-alueiden suojeluperusteita ovat Fennoskandian luonnontilaiset, kirkasvetiset erämaan jokireitit ja niiden tunnusomaisena lajina Nuorttijoen järvitaimen. Soklin vieressä kohoaa Korvatunturi, Lapin puhtaalle matkailubrändille tärkeä Joulupukin kotitunturi. Ks. http://savesantamountain.com/korvatunturin-luonto-uhattuna/

taimen

Tulevatko kaivokset miten haluavat

Tuhatsivuisiin YVA-raportteihin kohdistuu kritiikkiä: Tehdäänkö niitä vain muodon vuoksi? Esimerkiksi Lapin luonnonsuojelupiiri kirjoitti juuri noin 10 sivua huomautuksia Hannukaisen kaivoksen YVA:sta  painavaa luonnontieteellistä asiaa. YVA:ssa esimerkiksi arvioidaan pölyn jäävän kaivosalueelle, vaikka se huomautuksen mukaan lentää jopa yli 10 km päähän. Pölyn mukana leviävät radioaktiiviset aineet, arseeni ja raskasmetallit kertyvät jäkäliin ja sitä myöden poroihin. Ks. ‪http://www.sll.fi/lappi/edunvalvonta

Juuri pölyongelmista johtuen Kittilän Suurikuusikossa on alueen sammalissa voimakkaasti syöpää aiheuttava arseeni jopa tasolla 30 mg/kg (etäisyyden funktiona kaivoksesta). Lukema on Metla:n mittauksiin nähden kaikkien aikojen 30-kertainen Suomen ennätys. (Kittilän maa-alueen biologinen tarkkailu 2012, Pöyry Oy)

Kritiikin antaminen raportteihin on liian vaikeaa. Kirjallisia vastineita tekevät käsittääkseni vain muutamat yhdistykset, kuten Suomen luonnonsuojeluliiton piirit. Esimerkiksi koko valtavan Lapin alueen vastineita kirjoittaa yksi osa-aikainen toimistotyöntekijä (ei ole varaa enempään). Kritisointi on rankkaa siksikin, että kyseessä ovat isot asiat  luonnon suuren mittakaavan likaaminen, useiden eliölajien sukupuutot ja taloudelliset intressit.

Arjessaan ihmiset ovat uupuneita ja tietotulva on valtava. Kuka vapaaehtoinen jaksaa lukea tuhansien sivujen sekavia raportteja? Entä kirjoittaa poikkitieteellisesti vaativia vastineita lyhyessä määräajassa? Ei kukaan.

Jos vastineiden kritiikkiä ei pilkulleen huomioida (kuten usein käy), sivutetaan paitsi paikallisia, myös globaaleja perustavanlaatuisia “ongelmia”:

eliöpyramidi

eliölajipyramidi (kuinka kaikki ravintoketjun huipulla olevat lajit tarvitsevat pienempiä eliöitä) sekä

meneillään oleva kuudes massasukupuuttoaalto, joka vaarantaa pyramidin huipulla olevat – eli ihmisen. Aiheesta on julkaissut mailman arvostetuin tiedelehti Nature.

Massasukupuuttoaaltoja on ollut maapallon historiassa silloin, kun yli puolet elinympäristöistä on muuttunut. Muutokset ovat maantieteellisiä (vaikkapa veden virtaamissa), biologisia (kasvi-, sieni- tai eläinlajien lajien häviämistä),  kemiallisia (happamoituu tai suolaantuu) tai fyysikaalisia (säteilevän pölyn kulkeutumista, roskia). Nyt muutoksia aiheuttaa kiihtyvällä tahdilla ihminen.

Pientä ja tuntematonta tupajumia, sammalta ja kämmekkää pitää siksi suojella –suojelemme samalla ihmistä! Emme tunne eliölajipyramidin osia ja suhteita toisiinsa. Tiedämme kuitenkin olevamme välillisesti riippuvaisia kaikista muista eliöistä.

Advertisements

One thought on “Likaammeko puhtaat vesistömme radioaktiivisin yhdistein

  1. YVAssa vain ihan pahimmat mokat tulevat esille. Vaikka vastineen kirjoittaja olisi asiantuntija, hänetkin virkamies voi sivuttaa ja ”uskoa” firman väittettä, joka voi olla jopa ristiriidassa luonnontietten kanssa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s