Miten välttää ja ymmärtää arjen kemikaalikuormaa

Teininä tajusin, etten ymmärrä, mitä aineita shampoo sisältää. Pohdin, ovatko nuo kaikki aineet vaarattomia. Tuskinpa, jos kerran shampooni takia tehdään eläinkokeita. Kauhistelin. Päätin opiskella kemistiksi – tyypiksi, joka ymmärtäisi aineita ja kehittäisi parempia vaihtoehtoja!

En tullut juuri hullua hurskaammaksi. Tein kandityöni triklosaanista. Opin, että kemiallisten aineiden vaikutuksia ja kulkeutumista ymmärtää hyvin harva – jos kukaan? Eurooppaan kehitettiin juuri maailman tiukin kemikaalilainsäädäntö REACH. Hyvä, mutta ei se vakuuta. Pitkäaikaisia, aineiden yhteisvaikutuksia eri eliöissä on melko mahdoton tieteellisesti tutkia.

Mistä on kyse?

Arjessamme on n. 100 000 erilaista kemikaalia (Anttonen, 2011). Moni niistä onneksi hajoaa tai muuntuu itsestään – luonnon olosuhteiden takia tai mikrobien avulla. Tai painuu ”pohjamutiin” (sedimentoituu). Mutta osa aiheuttaa isompaa huolta. Esimerkiksi mehiläiset kärsivät torjunta-aineesta. Maaliskuussa ChemBio2013-messuilla keskusteltiin kaloihin ja kasveihin kertyvistä aineista. Aineet kulkeutuvat eliöihin – veden ja ravinnon mukana – kertyen etenkin ravintoketjun huipun eläimiin (=meihin). Vaikka Suomessa on maailman paras vedenpuhdistusosaaminen, ei sekään estä kemikalisoitumista. Vedenpuhdistuslaitokset pidättävät lähinnä vain vesiä rehevöittäviä typpeä ja fosforia. Ne eivät pidätä käyttämiämme pesu-, lisä-, pintakäsittely- ja apuaineita tai lääkeaineita.

Yhteenveto kemiallisista saastevaikutuksista

  • Terveysriskit ovat akuutteja tai kroonisia, yksilö-, laji- tai eliöyhteisökohtaisia
  • Vaikutukset liittyvät eliöiden kuolleisuuteen, kasvuun, lisääntymiseen, hormonitoimintaan, perimään, elimien metaboliaan, kasvaimiin, sairauksiin, biokertyvien aineiden haitattomaan kantamiseen sekä eliökirjon monimuotoisuuden ja käyttäytymisen muutoksiin
  • Saastelähteiden laatu on pistekuormitusta (teollisuus, kaupungit), hajakuormitusta (pellot, karjatalous), laskeumaa (polttoprosessit), ja luonnonhuuhtoumaa (jota happamoituminen lisää, vrt. Talvivaara! mm. alumiinia ja raskasmetalleja)
  • Ilmaan, veteen, maahan ja/tai eliöihin vaikuttavat tietääkseni mm. (jotkut)  raskasmetallit, orgaanisesti sitoutuneet metallit, radioaktiiviset aineet, epäorgaaniset kaasut (COx, NOx, SOx, N2O, HFC, PFC, SF6), asbesti, leväravinteet, valokemiallisesti aktiiviset hiilivedyt, halogenoidut hiilivedyt (PCBt, CFCt, PFCt…), metaani, PAH, dioksiinit, furaanit, torjunta-aineet, polttoainevalumat, ilman pienhiukkaset (VOC, PM, NMVOC), muovien apuaineet (PBA, ftalaatit), viemärijätteet, pesuaineet, lääkeaineet, maku, haju, väri, melu…
  • Vaikutukset ekosysteemeille ovat rehevöitymistä (typpi, fosfori…), pH-muutoksia, monimuotoisuuden vähenemistä (monet eliölajit ovat herkkiä esim. torjunta-aineille tai SOx, NOx, NH3 aiheuttamille happamuuden muutoksille), suolaantumista (Talvivaara nyt!), happikatoa (H2S), biokertyvien aineiden rikastumista ravintoketjussa ja luonnon roskaantumista (muovit)

Mitä tehdä?

Kuvassa yhteenveto arkisista keinoista. Lisäksi kannattaa hankkia tietoa. Kemikalisoitumisesta löytyy helppolukuisia juttuja Kemikaalikimara ja Kemikaalicocktail blogeista.

Näyttökuva 2013-05-04 kohteessa 17.49.42

Miksi toimin? -bloggauksessani näkyy, että kemikalisoituminen on yksi niistä kymmenestä uhkasta, jotka ihmiskunnan olisi hyvinvointinsa takia ratkaistava.

Ps. Lääkäriystäväni tiesi erään alansa seminaarin jälkeen seuraavaa: Monissa maissa antibiootteja käytetään holtittomasti ja liikaa. Siellä juomavesi ja ruoka sisältävät jo niin paljon antibiootteja, että matkustaessamme sinne mahamme menevät sekaisin antibiooteista, kuin lääkekuurilla olisi. Mitä se sitten terveydenhuollolle globaalisti aiheuttaa – koko ajan vahvempia antibiootteja kestäviä resistenttejä mikrobikantoja (vrt. MRSA). Tälle ei yksilö toistaiseksi paljon muuta voi kuin hidastaa kantojen leviämistä ja välttää tartuntaa siten, ettei matkusta näille alueille (esim. Intiaan).

Lähteet

Anttonen, (2011). Kemikaalit kulutuksessa.Visili. Hämeen Kirjapaino Oy: Tampere.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s